Ruokintasuositukset

Ruokintasuosituksia käytetään kuvaamaan eläinten keskimäärin kuluttamia energian ja ravintoaineiden määriä eri tuotantomuodoissa ja elämänvaiheissa. Suositukset eivät ole virallisia, mutta ne perustuvat parhaaseen käytössä olevaan tutkimustietoon.

Ruokintasuositukset antavat lihasikojen ruokinnan suunnittelulle peruspuitteet. Käytännön ruokintaa suunniteltaessa on tuottajan tehtävä oma strategiansa lähtökohtana paras taloudellinen lopputulos. Taloudellista tulosta seurataan tunnuslukujen avulla. Eri tunnusluvuille asetetaan tavoitteet ja jos tavoitteeseen ei päästä, etsitään korjaavia toimenpiteitä.

Kasvatusvaiheen mukainen ruokinta

On taloudellisesti perusteltua käyttää kasvatuskauden aikana kolmea eri rehuseosta, koska lihasian ravinnontarve muuttuu sen kasvaessa. Kuhunkin kasvuvaiheeseen pyritään saamaan optimaalinen rehun koostumus, joka ylläpitää potentiaalista kasvua, mutta ei johda energian tai aminohappojen tuhlaukseen. Nykyaikaisilla liemiruokintalaitteistoilla vaiheruokinta onnistuu myös osastoittain kertatäyttöisissä sikaloissa.

Esimerkki vaiheruokinnasta rehuseoksen valkuaispitoisuuden ja aminohappojen suhteen:

Ruokintatapa ja

kasvuvaihe, kg

SRV g/MJ NE kasv

Ohutsuolisulavat aminohapot g/MJ

lysiini             met+kyst            treoniini

2-vaiheruokinta

 

 

 

 

25 – 55

14,4

0,98

0,59

0,61

55 – 100

12,5

0,84

0,50

0,55

3-vaiheruokinta

 

 

 

 

25 – 55

14,5

1,01

0,61

0,64

55 – 80

12,5

0,84

0,50

0,55

80-120

11,8

0,74

0,44

0,48

Optimaalinen vaiheiden määrä ja seosten vaihtoajankohta riippuvat eläinaineksen kasvukyvystä. Vaiheruokintaa suunniteltaessa tulisi huomioida, että yksittäisen seoksen sekoituserän jäädessä hyvin pieneksi sen annostelutarkkuus saattaa aiheuttaa ongelmia. Varmista siis, että ruokintalaitteisto mittaa pienetkin annokset oikein. Rehuseoksen muutokset toteutetaan vaiheittain, jos mahdollista.

Rehun vaihdon ajankohta määritetään:

  • sikojen painon, ei iän mukaan
  • ryhmän pienimpien sikojen saavuttaessa sopivan elopainon 

Pyri tasaisiin kasvatusryhmiin kasvattamalla pienimmät siat omana ryhmänään ja antamalla niille lisärehua tarvittaessa.